Sijainti: Ko Lanta, Thaimaa
Saavuimme Kolkataan kello neljän maissa aamuyöstä. En ollut huolissani majoituksesta, koska odotin aikasemman kokemukseni perusteella asian ratkeavan enemmän tai vähemmän itsestään. Suureksi yllätyksekseni yksikään rickshaw-kuski ei ollut tarrautunut hihaani matkallamme asemalta ulos. Juna-aseman edessä odotti pitkä liuta keltaisia Ambassador-takseja, mutta taksikuskeista vain harva noteerasi meidät. Koko taksimatkamme Sudder-streetille taksikuski oli hiljaa eikä maininnut mitään hyvästä ja halvasta hotellista jonne voisi viedä meidät. Astuimme taksista keskelle autiota, mutta värikkäillä valoilla valaistua katua. Poissa olivat myös innokkaat hotellipojat, joita Delhistä löytyy vaivaksi asti. Pieneksi yllätyksekseni seisoimme siis keskellä Kolkatan lämmintä yötä ilman harmainta aavistusta mistä löytää majapaikka. Lähdimme käppäilemään hiljakseen pitkin Sudder-streetia. Erään aidan välistä joku koira oli työntänyt kuononsa ulos ja ulvoi raivokkaasti ja hyvin häirintyneen kuuloisesti. Hotellien kylttejä näkyi ympärillämme monia, mutta kaikkien ovet olivat kiinni. Jonkin aikaa harhailtuamme ja nähtyämme mm. aamuiset kana-markkinat löysimme lopulta kaverin joka pientä korvausta vastaa tarjoutui ohjaamaan meidät halpaan hotelliin.
Kolkata osoittautui aivan erilaiseksi kaupungiksi kuin mitä odotin. Olin jostain syystä luullut Kolkatan olevan likainen ja köyhä, mutta en olisi voinut olla enempää väärässä – Intian mittapulla mitattuna. Se on modernein näkemistäni Intian suurkaupungeista ja myös puhtain. Kolkatan läpi kulkee joki ja suuri osa kaupungin keskustasta kuuluu Maidan-puistolle, joka muodostui kun Fort Williamin ympärille raivattiin aukio sotilaallisista syistä. Fort William on edelleen sotilaallisesti aktiivinen ja samoin on Maidaniin rakentaminen kielletty. Jos olisi aivan pakko muuttaa intiaan, Kolkata on ensimmäinen kaupunki jossa voisin kuvitella asuvani.Kerjäläisiä täällä on vähemmän kuin monessa muussa paikassa enkä nähnyt yhtään epämuodostunutta kerjäläistä. Sen sijaan täällä näkyi naisia sylivauvojen kanssa vakuuttamassa että eivät edes halua rahaa vaan; pyytävät sen sijaan että ostaisin mainoa lapselle. Kuulemman mukaan, jos erehtyy lupautumaan maito-ostoksille, lappaa uusi ystäväsi korin täyteen mitä erilaisimpia aineksia ennen kuin ehdit huomata mitä tapahtuu. Tämän lisäksi, kasvattaakseen syyllisyydentunnettasi, he usein pyörivät ruokapaikkojen edustalla ja katsovat sinua surkeilla silmillään samalla kun lapioit ruokaa suuhuusi.
Vietimme Kolkatassa 3-4 päivää. Ensimmäisenä iltana, joka sattui Intiassa olemaan Diwali-pyhä, valon juhla ja Hindujen uuden vuoden aatto, söimme maukkana illallisen eräässä 10. kerroksessa sijaitsevassa ravintolassa. Oli aika mahtava tunnelma istua ravintolan terassilla, katsoa ilotulituksia ja juhlan johdosta värikkäin valoin valaistua kaupunkia, syödä hyvin ja juoda kylmää olutta. Pakollisia turistinähtävyyksiäkin kävimme katsomassa. Kalin temppeli Kalighat olisi voinut olla mielenkiintoinen, mutta koska vierailumme osui valitettavasti uudenvuoden päivälle oli se täynnä ihmisiä emmekä menneet edes temppeliin sisään. Victoria-memorial’ia kutsutaan joskus Kolkatan pieneksi Taj Mahaliksi eikä aivan syyttä. Se sijaitsee kauniin puiston keskellä ja on rakennettu valkomarmorista. Jos tykkää isoista taloista, onhan se ihan hieno.Uudet kuvat alkavat tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti